Etelä-Afrikka siirtyi vuonna 1994 apartheid-järjestelmästä demokratiaan. Uusi perustuslaki turvaa yhtäläiset oikeudet kaikilla ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. Muutos oli ratkaiseva ensiaskel maan ja sen asukkaiden kahtiajaon purkamiselle. Siirtyminen demokratiaan käynnisti laajamittaisen uudistusprosessin, mutta paljon on haasteita vielä ratkaisematta. Rotuerottelun perinnettä ja sen syventämää sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ei voida poistaa käden käänteessä. Juopa hyväosaisten ja köyhien välillä on edelleen räikeä. Poliittinen tahto erojen tasoittamiseksi on vahva ja sen takana ovat niin maan hallitus, pääpuolueet kuin kirkotkin. Pyrkimyksenä on saada vankka tuki myös teollisuuden ja elinkeinoelämän edustajilta. Käänne parempaan vaatii aktiivista yhteistyötä myös kansainvälisen yhteisön kanssa. Black Economic Empowerment (BEE) on prosessi, jolla tähdätään mustan väestönosan omistus-, osallistumis- ja hallintaosuuden kasvattamisen maan taloudesta. Sen välineenä on pisteytysjärjestelmä. Suomi – Etelä-Afrikka – seuran hanke ankkuroituu paikallisen taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen (local economic development) ja on linjassa BEE:n tavoitteiden kanssa.


Yksi näkyvimmistä ongelmista Etelä-Afrikassa on köyhyyden takana olevan massiivinen työttömyys ja syrjittyjä väestönosia vaivaava toimivan elinkeinoelämän puute. Nykyvauhdilla mustien ja eritoten nuorten työttömyys on saavuttamassa hallitsemattomat mittasuhteet. Työnhakijoiden määrä kasvaa vuosittain noin puolella miljoonalla koulunsa päättävällä nuorella. Näistä vain joka viidennellä on toiveita saada jonkinlainen järjestäytynyt toimeentulo.


Suomi – Etelä-Afrikka – seuran pienyrittäjien koulutushankkeen lähtökohtana on eteläafrikkalaisten ja suomalaisten tilanneanalyysi, jonka mukaan paikallisista yhteisöistä lähtevä yrittäjyyden edistäminen on nopeimmin vaikuttavia keinoja köyhyys- ja työttömyyskierteen katkaisemiseksi. Hankkeemme tähtää nimenomaan paikallisten toteuttajayhteisöjen työllistämiskoulutuksen vahvistamiseen.

Saavutettavia tuloksia arvioitaessa on todettu, että pienyrittäjyyden kehittäminen on hyvin kustannustehokasta. Suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella voidaan vaikuttaa varsin laajan ihmisryhmän toimentuloon. Hankkeen onnistumismahdollisuuksia lisää se, että pienyrittäjyydellä on sekä maatalouspainotteisten kyläyhteisöjen että kaupunkien laidoille hakeutuvien väestöosien keskuudessa tällä hetkellä suuret markkinat.

*Tutkimusraportti hankkeesta